Ennen asuntokauppaa tehty kuntotarkastus voi nopeuttaa myyntiprosessia ja helpottaa hinnoittelua tarjoamalla puolueetonta tietoa asunnon kunnosta ja mahdollisista riskeistä. JEPin tarkastukset tehdään aina AKK-pätevyyskoulutuksen saaneen tarkastajan toimesta ja KH 90-00394 suoritusojeen mukaisesti. Tarkastus perustuu aistinvaraiseen arviointiin ja rakenteita rikkomattomiin menetelmiin, ja se sisältää asiantuntijan ehdotukset tarvittavista toimenpide-ehdotuksista Kuntotarkastuksen tavoitteena on ehkäistä kaupanteon jälkeisiä riitoja tarjoamalla ennakkoon tietoa mahdollisista vioista, vaurioista tai rakennusteknisistä puutteista.
Hyvissä ajoin ennen asuntokauppaa tehty kuntotarkastus voi parhaimmassa tapauksessa nopeuttaa kodin myyntiaikaa ja tehdä prosessista läpinäkyvämmän.
Kohteen puolueettoman rakennusteknisen tutkinnan jälkeen myös hinnoittelu sujuu vaivattomammin. Kuntotarkastuksen tavoite on tuottaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille tarkastettavan kohteen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, terveys- ja käyttöturvallisuusriskeistä, sekä niihin liittyvistä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastus ei vain nopeuta myyntiä, vaan myös helpottaa ostajaa päätöksenteossa ja turvaa myyjän tiedonantovelvollisuutta.
Kuntotarkastuksen voi tehdä joko ennen myyntiin asettamista tai kun kohteelle on löytynyt potentiaalinen ostaja. Molemmilla vaihtoehdoilla on omat etunsa.
Jos tarkastus tehdään ennen myyntiä, ostajalle voidaan antaa kattavampaa tietoa asunnon kunnosta jo ostopäätöstä harkittaessa. Tämä voi nopeuttaa myyntiprosessia ja lisätä kohteen houkuttelevuutta markkinoilla. Jos kuntotarkastus tehdään ostajaehdokkaan löydyttyä, hän voi osallistua tarkastukseen, esittää kysymyksiä ja saada suoraa tietoa rakennuksen kunnosta.
Kuntotarkastuksen teettäminen ei rajoitu pelkästään kaupan yhteyteen, vaan se on suositeltavaa myös kiinteistön ylläpidon kannalta. Rakennusteknisen asiantuntijan aikaisessa havaitsemat vauriot tai puutteet voidaan korjata tehokkaasti, mikä voi tuoda merkittäviä säästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa vaurio tai puute jäisi huomaamatta.
Kuntotarkastajan valinta voi olla kuluttajalle haastavaa, sillä alalla ei ole lakisääteisiä pätevyysvaatimuksia – käytännössä kuka tahansa voi tarjota tarkastuspalveluja. Turvallisen ja luotettavan tarkastuksen varmistamiseksi on suositeltavaa valita tarkastaja, jolla on Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK).
Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyyden suorittaneilta kuntotarkastajilta edellytetään teknikkotasoista rakennusalan tutkintoa, AKK-pätevyyskoulutusta, pätevyystenttiä ja laajaa työkokemusta. JEPin tarkastukset toteutetaan aina AKK-pätevän tarkastajan toimesta.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen tavoitteena on tuottaa puolueeton ja asiantunteva kokonaiskuva rakennuksen teknisestä kunnosta tarkastushetkellä. Tarkastus auttaa ostajaa ja myyjää tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, sillä sen avulla tunnistetaan rakenteiden kunto, mahdolliset vauriot ja korjaustarpeet sekä niihin liittyvät terveys-, turvallisuus- ja käyttöriskit. Tarkastus perustuu aistinvaraiseen arviointiin ja rakenteita rikkomattomiin menetelmiin, ja se sisältää asiantuntijan ehdotukset tarvittavista toimenpide-ehdotuksista Kuntotarkastuksen tavoitteena on ehkäistä kaupanteon jälkeisiä riitoja tarjoamalla ennakkoon tietoa mahdollisista vioista, vaurioista tai rakennusteknisistä puutteista.
Vesikatteen tarkastus suoritetaan aina, kun katolle on järjestetty turvallinen kulku. Turvallisen kulun puuttuessa katteen tarkastaminen rajoittuu maasta tehtyyn havainnointiin. Vesikatteen tarkastuksessa arvioidaan muun muassa katteen pinnoitteen kuntoa ja puhtautta. Oleellisessa osassa ovat myös mahdollisten asennusvirheiden tunnistaminen, vaurioiden ja halkeamien havaitseminen sekä mahdollisten vuotokohtien paikallistaminen. Tiilikatoilla tarkistetaan rikkoutuneet tiilet ja niiden kiinnitys, profiilipeltikatoilla puolestaan peltipinnan kunto, ruuvien kiinnitys ja saumojen pitävyys. Bitumikatteissa arvioidaan muun muassa ilmakuplat, vesipussit, saumat sekä veden ohjautuminen kattokaivoihin.
Lisäksi tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan vesikaton läpivientien kuten kattoluukkujen, savuhornien, ilmanvaihto- ja antenniputkien tiiveys. Myös katon turvavarusteet kuten lapetikkaat, tikasaskelmat, kulkusillat, lumiesteet ja seinätikkaat tarkastetaan niiden kunnon, kiinnityksen ja kattavuuden osalta. Mikäli vesikattoa ja sen varusteita ei voida lumiseen aikaan arvioida, suositellaan katteen tarkastusta lumien sulettua.
Yläpohja on sisäkaton ja vesikaton välinen rakenne. Yläpohjan ja ullakon tarkastuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa kattorakenteiden kuntoon, tilan ilmanvaihtoon ja tilassa kulkeviin tuuletusputkiin/-kanaviin.
Aluskatteen tarkastuksessa arvioidaan sen asennusta ja riittävää limitystä. Kantavat rakenteet tutkitaan silmämääräisesti sekä tarvittaessa kevyesti piikillä, jotta voidaan havaita mahdolliset lahovauriot, painumat tai muut rakenteelliset heikkoudet.
Vesikatolle kulkevat savuhormit, ilmanvaihtoputket ja viemärin tuuletusputki tarkastetaan vesikaton/aluskatteen tiivistyksen, eristysten ja kannakointien osalta. Yläpohjan lämmöneristeiden kunto ja riittävyys arvioidaan energiatalouden kannalta. Lisäksi arvioidaan pieneläinten pääsyn mahdollisuutta tilaan, jotka voivat aiheuttaa vaurioita rakenteille ja esim. yläpohjassa kulkeville sähköistyksille. Yläpohjatilan ollessa vesikatteen suuntainen (ei pääsyä yläpohjaan), arvioidaan yläpohjan rakenteita ja toimivuutta saatavilla olevien rakennesuunnitelmien sekä ulkopuolelta tehtyjen havaintojen perusteella.
Kuntotarkastuksessa ulkoseinien osalta arvioidaan julkisivuverhouksen kunto, vesitiiveys ja tuuletusraon toiminnan edellytykset. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteuden hallintaan liittyviin tekijöihin, kuten sokkelin korkeuteen suhteessa ulkoverhouksen/ulkoseinän alaosaan. Tarkastuksessa arvioidaan ulkoseinien kosteusteknistä toimivuutta saatavilla olevista rakennesuunnitelmista ja tarvittaessa rakenneavauksien kautta. Ikkunoiden osalta tarkastellaan lasien ehjyys, ikkunoiden puusosien maalipinnan kunto, tiivisteiden eheys sekä arvioidaan ikkunoissa syntyvän mahdollisen huurtumisen syitä. Myös vesipeltien asennus ja toimivuus ovat tarkastuksen kohteena. Ulko-ovista tarkistetaan niiden tiivisteet, kunto sekä ovien ja niiden mekanismien toimivuus.
Kuntotarkastuksessa alapohjarakenteiden tarkastaminen keskittyy alapohjan toteutustavan ja kosteusteknisen toimivuuden arviointiin. Alapohjan toteutustapa selvitetään tyypillisesti saatavilla olevien rakennesuunnitelmien kautta. Tarvittaessa ja esimerkiksi mahdollisen riskirakenteen kunnon selvittämisessä voidaan tehdä rakenneavauksia puurakenteisiin lattia- ja/tai seinäratkaisuihin.
Alapohjan kosteusteknisen toimivuuden arviointi rakennuksen ulkopuolella perustuu hulevesien eli salaojien ja sadevesijärjestelmien tarkastamiseen. Salaojajärjestelmän osalta pyritään selvittämään sen olemassaolo, tarkastuskaivojen sijainti ja salaojien korkeusasema suhteessa perustuksiin. Salaojien toimintaa arvioidaan tarkastuskaivojen kautta mutta varsinaista kuvausta järjestelmälle ei tarkastuksen yhteydessä suoriteta. Salaojaputkien sijoitus suhteessa perustusanturaan on tärkeä arvioida, sillä liian korkealle asennettuna ne voivat aiheuttaa kosteuden nousun rakenteisiin kapillaarisesti. Mikäli salaojat ovat lähellä maanpintaa ilman routaeristystä, on niiden jäätymisriski huomioitava. Sadevesijärjestelmän toiminta arvioidaan sadevesikourujen, syöksytorvien ja pintavesien ohjauksen osalta. Erityisesti tarkastetaan, onko syöksytorvien alla kaivoja tai muita järjestelmiä, jotka kuljettavat veden pois rakennuksen vierustalta. Pintavesien hallintaan kiinnitetään huomiota, jotta vesi ei kerry sokkelin läheisyyteen ja aiheuta kosteusrasitusta rakenteille. Kallistusten tulee ohjata vedet pois rakennuksesta riittävälle etäisyydelle, vähintään kolme metriä.
Mikäli alapohja on ryömintätilallinen, arvioidaan sen tuulettuvuuden riittävyys ja toiminta, pohjamaan aines sekä ryömintätilasta näkyvien rakenteiden ja mahdollisten putkitusten kunto. Ryömintätilan tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös lattian läpivientien tiiviyteen. Mikäli ryömintätilaan ei ole kulkumahdollisuutta, tilan tarkastus rajoittuu ulkopuolelta tehtyyn havainnointiin ja suunnitelmien tarkastamiseen.
Märkätiloissa suoritetaan kosteuskartoitukset pintaa rikkomattomin menetelmin. Vedeneristyksen olemassaolo tarkistetaan ensisijaisesti asiakirjoista, ellei vedeneriste toimi samalla pintamateriaalina (esim. muovimatot). Mikäli dokumentteja ei ole saatavilla, vedeneristyksen olemassaoloa arvioidaan läpivientien, lattiakaivojen ja mahdollisten vedeneristeen ylösnostojen tarkastelulla.
Seinien, lattioiden ja katon pintamateriaalien kunto arvioidaan silmämääräisesti. Lattioiden ja seinien osalla laattojen kiinnitys testataan naputtelemalla laattoja varovasti. Tarkastettaviin asioihin kuuluvat myös saunan höyrynsulku näkyviltä osin, kiukaan asennus, saunan kaiderakenteet, ilmanvaihto ja vesikalusteiden asennus. Lattiakaatojen toimita testataan laskemalla vettä lattialle tai tarvittaessa muuta luotettavaa menetelmää käyttäen (kaatopassi).
Kuntotarkastuksessa lämmitysjärjestelmän toimivuus arvioidaan pääpiirteittäin. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota lämmitysverkoston näkyviin osiin, kuten lämmitysputkien eheyteen, mahdollisten eristeiden kuntoon ja lämmönjakojärjestelmien, esimerkiksi pattereiden asennuksiin. Vesikiertoisen lattialämmityksen jakotukkien asennukset ja kunto tarkastetaan. Mikäli rakennuksessa on poistettu tai edelleen käytössä oleva öljylämmitysjärjestelmä, tarkastellaan esimerkiksi öljysäiliön sijoituspaikkaan ja säännölliseen tarkastamiseen liittyviä asioita.
Tulisijan osalta arvioidaan sen yleiskunto, suuluukun eheys ja sulkupellin toiminta sekä lattiasuojan asennus. Yläpohjan ja vesikaton osalla otetaan kantaa savuhormin kuntoon ja asennukseen näkyviltä osin.
Ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön asennus, läpiviennit ja vesien johtaminen tarkastetaan pintapuolisesti.
Ilmanvaihdon osalta tarkastetaan näkyvillä olevien tulo- ja poistoilmakanavien sekä venttiilien/säleikköjen asennukset. Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa puhtaan korvausilman saannin edellytykset arvioidaan. Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä Ilmanvaihtokoneen ja sen ohjauskytkimen kunto kirjataan raporttiin.
Ilmanvaihdon ilmavirtojen suuntia testataan pistokoeluontoisesti merkkisavulla. Lisäksi tarkastetaan sisäovien siirtoilmareitit, liesituulettimen asennus ja toiminta sekä ilmanvaihtojärjestelmästä riippuen ulkoilmakanavan sijainti ja säleikön asennus. Sisäilman laatu arvioidaan aistinvaraisesti.
Kuntotarkastuksessa vesi- ja viemärijärjestelmän osalta tutkitaan näkyvillä olevien käyttövesi- ja viemäriputkien tiiveys, kannakointi sekä sijainnista riippuen mahdollisen lämmöneristeen asennus. Vesikalusteiden, kuten hanojen ja wc-istuimien kunto ja kiinnitys sekä astian- ja pyykinpesukoneiden liitännät arvioidaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota vuotovesien hallintaan allaskaapeissa sekä kylmäkaappien ja astianpesukoneiden osalta. Osana tarkastusta arvioidaan, onko vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän/lämminvesivaraajan ylivuotovesien poisto toteutettu hallitusti.
Sähköjärjestelmän arviointi perustuu ensisijaisesti näkyvillä olevien puutteiden sekä sähköasennusten turvallisuuden yleisarviointiin. Pääkeskuksen ja ryhmäkeskuksen kotelointi ja suojaus arvioidaan, samoin kuin pistorasioiden, kytkimien ja johtojen kunto. Ryhmäkeskuksen sulakkeiden nimeäminen sekä lieden/uunin kaatumisesteen asennus tarkistetaan. Tarkastuksen tarkoituksena on tuoda esiin mahdolliset turvallisuuteen vaikuttavat puutteet, jotka ovat havaittavissa ilman rakenteiden purkamista tai mittalaitteiden käyttöä.
Kuntotarkastuksessa asuinhuoneiden, varastojen, vaatehuoneiden yms. sisätilojen osalla kiinnitetään huomiota sisäkattojen, seinien ja lattioiden kuntoon. Sisätilojen materiaalit ja niiden kunto kirjataan raportille, jos materiaalin vaurion perusteella voidaan olettaa kyseessä olevan rakenteellinen vaurio. Wc-tilojen, kodinhoitohuoneen ja teknisen tilan lattioihin suoritetaan kosteuskartoitus lattiakaivojen sekä vesipisteiden läheisyyteen.
Kuntotarkastuksen voi varata suoraan ajanvarauksesta tai olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme puhelimitse, sähköpostitse tai WhatsAppilla.
Palvelemme asiakaspalvelussa 24/7.
Kuntotarkastuksen hinta riippuu kohteen rakennusvuodesta ja sijainnista sekä mahdollisista lisäpalveluista (esimerkiksi ryömintätilan tarkastus). Tarkemmat hinnat löytyvät hinnastostamme tai voit olla yhteydessä asiakaspalveluun.
Asuntokaupan yhteydessä osapuolet sopivat yleensä keskenään, kuka maksaa kuntotarkastuksen. Usein kustannukset jaetaan myyjän ja ostajan välillä puoliksi.
Jos kuntotarkastus tehdään ennen ostajaehdokkaiden löytymistä ja kohteen myyntiin laittoa, tällöin kuntotarkastuksen maksajana toimii myyjä.
Asuntokaupan kuntotarkastus kestää kohteen iästä ja koosta riippuen 2–5 tuntia.
JEPin suorittamat kuntotarkastukset tehdään aina AKK-pätevän tarkastajan toimesta.
Asuntokaupan kuntotarkastukset tehdään Rakennustietosäätiön KH 90-00394 ohjekortin mukaan. Ohjekortissa käsitellään asuntokaupan yhteydessä tehtävää kuntotarkastusta kuntotarkastajan näkökulmasta. Ohjekortissa määritellään tarkastuksen tavoitteet, sisältö, laajuus, tarkastuksessa tehtävät mittaukset, raportointi ja kuntotarkastajan vastuu. Lisäksi opastetaan tarkastuksen sopimisesta ja selvitetään tarkastukseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Ohje soveltuu omakotitalojen, rivi-, erillis- ja paritalohuoneistojen kaupan yhteydessä tehtäviin kuntotarkastuksiin.
Asuntokaupan kuntotarkastukset (RT 103996 (edellinen ohje KH 90-00394)) tehdään rakenteitta rikkomattomin menetelmin ja pintapuolisesti. Tarkastuksen aikana arvioidaan onko jonkin rakenteen tai rakennusosan kunnon tai toteutustavan selvittämiseksi tarpeen tehdä lisätutkimuksia, kuten hajaraja kuntotukimuksia. Kuntotarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä 1–3 kevyttä rakenneavaus, joista yksi sisältyy tarkastuksen hintaan.
Tarkastajamme vastaavat mielellään mahdollisiin jatkokysymyksiin raportista sähköpostitse tai puhelimitse.
